Blogista löydät uusimmat artikkelimme.
Pimeä pakkasaamu, kohmeiset sormet ja jäisten autonlasien rappaus – kuulostaako tutulta? Meille suomalaisille talviautoilu on arkipäivää, ja jäinen auto usein vain ärsyttävä hidaste. Joskus kannattaa kuitenkin tarkastella hieman tarkemmin, mitä talvi on auton pintaan loihtinut. Seuraava kuvasarja todistaa, että talviautoilusta voi löytää myös esteettisiä puolia!
AutoJerryn vinkit koville pakkasille akun säästämiseksi:
Ensimmäinen erikoiskokeen lähtö oli Sierijärven jäällä. Lippu heilahti, kytkin ylös ja kohti ensimmäistä mutkaa. Ensimmäinen mutka, auto puskee suoraan penkkaan! Pakilla pois ja kohti seuraavaa mutkaa, auto puskee ja suoraan penkkaan! Pakilla pois ja kohti seuraavaa mutkaa, auto puskee ja suoraan penkkaan! Siinä vaiheessa olin valmis huutamaan ”pidä tunkkis”! Mutta kun tätä lausahdusta ei vielä siinä vaiheessa tunnettu, niin tyydyin huutamaan kartturilleni, että miten tätä autoa pitää ajaa! Lievää kettuilua äänensävyssä kartturini opasti minua käyttämään ”vastaheitto-Vatasen” oppeja, eli hieman nakkaamaan perää irti ennen kurvia. Avot, minähän lähdin sitten paiskomaan oikein kunnolla kahva edellä ja yllättäen kurvit alkoivat sujumaan ihan mallikkaasti.
Ja just kun pääsin vähän jyvälle miten jäällä ajetaan niin sitten jo nousimmekin maalle ja oli uudet haasteet edessä eli spoorit (urat). Juuri hetki sitten olin oppinut viemään autoa lievässä sivuluisussa ja nyt minun piti opetella ajamaan autoa kuin raiteilla. Spoorit oli todella syvät ja jos perä nousi niistä pois, niin auto vain suttasi eikä pitoa ollut yhtään. Ralliauton ajaminen tuntui varsin sekavalta näin ensimmäisten kilometrien jälkeen.
Ensimmäiseen kisaan valmistautuminen oli aikalailla hakuammuntaa, ei oikein ollut mitään käsitystä mitä pitäisi olla ja miten kisaan valmistautua. Onneksi siihen aikaan ei B-junioreilla ollut sallittua kisan nuotittaminen. Meidän jo muutenkin alimitoitettu rallibudjetti olisi kulutettu moneen kertaan jo pelkästään nuotittamisen polttoainekustannuksiin ennen kuin ralliautoa olisi edes käynnistetty. Muutenkin rahankäyttöä ennen kisaa piti miettiä tosi tarkkaan, esim.; ”söisikö tällä viikolla oikeaa ruokaa vai ostaisiko yhden kisarenkaan”. Uusista, ajamattomista piikkirenkaista pystyimme vain näkemään märkiä päiväunia!