Tästä keikasta Joensuussa olisi voinut kirjoittaa romaanin. Sallittakoon huono dekkarihuumori, nimittäin arvoisa asiakkaani oli hevospiireissä varsin arvostettu toimija ja myös romaaniheimon nykyaikainen ja ylpeä edustaja. Rikaskin vielä – minkä vuoksi päätin hoitaa projektin hyvin ja saavuttaa jalansijaa uuteen kohderyhmään.
(Toisaalta olisin ollut täällä muutenkin, hevoshenkiset ystäväni Nurmeksesta olivat keksineet syntymäpäivälahjakseni Kunkkaripassin)
Pollen bodyguard – se oli tämänkertainen tehtäväni. Moninkertaisella ravurilla oli vastustajansa, ja kaikki eivät käyttäneet sallittuja kilpailukeinoja. Pari lirkuttelevaa neitoa namupaloineen olin jo käännyttänyt hevosen lähituntumasta kauemmaksi.
Omakin ajopeli perhana oli alkanut vikuroihtemaan, onneksi sen sain hoideltua ennen tänne itämaille tuloa. Ohjaustehostinhan siinä oli vialla, ja vika ilmeni Ainon kaartaessa Siwasta mummolaan. Saldona oli yksi kuollut kesyjänis. Ja 2 ämpäriä luonnonsuojelijan kyyneleitä. Äh…
(Aino on yliopistossa opiskeleva tyttäreni: vegaani, vegetaristi tai dekaani. Jotain semmoista)
Nyt Foordi oli jo oikeilla urilla. Ohjaustehostimen vuoto oli havaittu, tukittu ja korjattu- taidatte arvatakin jo että kilpailutin sen AutoJerryn kautta. Huh.
Havahduin ajatuksistani.
”Aja!”
Tapailin totolappua taskuni pohjalla ja toivoin parasta.
Blogia kirjoittaa : @psaastamoinen: Sitikalla kurvaileva parkkipirkkojen kauhu ja taajamaratsioiden raikulikuski, jolla todellisuus sekoittuu mahdollisuuksiin ja mielikuvitus tekee tepposia harva se päivä. Motto: Ota tilaisuudesta riski vaari.
Kommentoimalla tätä esittelyä vähintään kolmella sanalla olet mukana arvonnassa. Kommentin on toki oltava positiivinen. Ja muistathan valita alla "Julkaise myös Facebookissa"! Ja kun kilpaillaan pitäähän ne säännöt olla. Voit niitä lueskella tästä. :)